Blogipostaus: Metsät – arvokas luonnonvara

                                                                                                                                                            Lassi ja Iikka

                                                                                                                                                            Norssi

                                                                                                                                                            2019

Sisällysluettelo

1.  Johdanto

2.  Olennaista

2.1. Metsätalous maailmalla

2.2. Metsätalous Suomessa (Tutkimuskysymys)

2.3 Sademetsät

2.4 Ilmastonmuutos (Tutkimuskysymys)

3.  Pohdinta

4.  Lähteet

                 

1.  Johdanto

Metsä on uusiutuva luonnonvara ekosysteemipalveluineen. Suomalaisille se on hyvin tuttua maastoa, missä käydään muun muassa virkistäytymässä ja keräämässä marjoja. Suomi onkin Euroopan metsäisin maa, jos lasketaan metsien muodostaman pinta-alan suhdetta koko maan pinta-alaan. Suomessa metsillä on ollut taloudellista merkitystä jo kauan; puista saatava terva ja puu itsessään oli tärkeää kauppatavaraa jo keskiajalla. Suomen teollistuminen lähti liikkeelle sahateollisuudesta, ja metsäteollisuuden tuotteet muodostavat vieläkin hyvin merkittävän osuuden Suomen vientituotteista. Maailmasta löytyy silti moniaa maita, jotka voittavat Suomen metsäteollisuuden suuruudessa vaivattomasti. Maailmanlaajuisesti metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä on suuri, mikä voi koitua hyvinkin haitalliseksi metsille ympäri maapalloa. Kestävä metsätalous ei ole kovin näkyvää monessakaan metsäteollisuuden kärkimaassa, ja metsiä kaadetaan – myös poltetaan – istuttamatta uutta metsää tilalle. Tässä blogipostauksessa selvitetään, mitä on kestävä metsätalous, ja miten se näkyy etenkin Suomessa. Toinen keskeinen aihe on ilmastonmuutos; mikä on metsien rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja myös kiihdyttämisessä.

2.  Olennaista

2.1 Metsätalous maailmalla

Kiteytettynä metsätalous merkitsee puun myymistä ja sen jalostamista metsäteollisuustuotteiksi. Osa maailman metsistä ovat niin sanottuja talousmetsiä, eli ne ovat metsäteollisuutta varten ylläpidettyjä. Talousmetsät ovat usein yhdestä puulajista koostuvia metsiä; ne on istutettu järjestelmällisesti niin, että ne ovat helposti kaadettavissa myöhemmin, kun puut kasvavat tarpeellisen kokoisiksi. Metsien järjestelmällisyys antaa niille hieman tylsän ulkonäkönsä:

  

Silvarium.cv

Suuria puutavaran vientimaita maailmassa ovat esimerkiksi Yhdysvallat ja Brasilia. Brasilian Amazonin sademetsää kaadetaan nopeaa tahtia laiduntilan vuoksi, ja puusta jalostettua sellua myydään ympäri maailmaa. Brasilian lisäksi myös kolmen valtion rajasaari, Borneo, on kokenut nopeaa sademetsien häviämistä. Näillä alueilla metsätalous ei toteudu erittäin kestävään malliin, eikä uutta metsää välttämättä istuteta. Sen lisäksi se sademetsä, mikä kasvaa kaadetun sademetsän tilalle, on huomattavasti yksinkertaisempaa metsää, jossa biodiversiteetti on heikentynyt. Metsäteollisuustuotteiden suuri kysyntä ja kestämätön metsäteollisuus ovat luoneet haasteen maapallomme metsille; kestävää metsätaloutta tarvitaan.

2.2 Tutkimuskysymys: metsätalous Suomessa

Kuten johdannossa jo saatettiin korostaa, metsätalous on ollut pitkään tärkeä osa Suomen taloutta. Kemia- ja metalliteollisuuden jälkeen se on merkittävin teollisuuden ala. Suomen valtion metsää hoitavat pääasiassa valtion liikelaitoksen, metsähallituksen, tytäryhtiöt. Metsähallinto valvoo sitä, että metsätaloudessa - etenkin hakkuissa – otetaan huomioon monet tärkeät seikat; näin toteutetaan kestävää metsätaloutta. Kestävä metsätalous kattaa 3 ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekologisesti harjoitettu metsätalous takaa sen, että ekosysteemien biodiversiteetti ei vahingoitu, ainakaan suuresti. Sosiaaliseen kestävyyteen liittyy esimerkiksi se, että metsien käyttö tyydyttää kaikkia kansalaisia, oli sitten halu ostaa sellua tai suojella ympäristöä. Kulttuuriseen kestävyyteen voi yhdistää sen, että suomalaiset perinteisesti liikkuvat luonnossa, ja että he voivat myöhemminkin harrastaa tätä. Suomessa metsien käytössä otetaan pitkälti nämä asiat huomioon. Valtio ei omista kaikkea metsää, vaan eri toimijat, kuten kunnat ja yksityiset henkilöt voivat omistaa metsää ja käyttää sitä omaan tarkoitukseensa. Suomessa on valtava määrä metsäisiä kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita; tämä ei ainoastaan suojele paikallisekosysteemejä, vaan tarjoaa myös virkistäytymismahdollisuuksia kansalaisille. Tutkimuskysymys siis kuului: miten kestävä metsätalous näkyy Suomessa? Aika hyvin. On jopa laissa määritelty, että puuhakkuiden yhteydessä tulee istuttaa uutta metsää tilalle. Suomessa ei ole huolta metsäkadosta.

2.3 Sademetsät

Sademetsiä esiintyy päiväntasaajan seuduilla, koska ne tarvitsevat paljon lämpöä ja kosteutta. Brasilian Amazonissa sekä Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevat suurimmat sademetsäalueet. Sademetsät ovat yksi suurimmista hiilinieluista, mutta siitä huolimatta sademetsien hakkuu ja hyödyntäminen on ollut runsasta viime vuosina. Hakkuiden seurauksena metsistä vapautuu suuria määriä kasvihuonekaasuja, mikä kiihdyttää jo valmiiksi nopeaa ilmaston lämpenemistä. Syitä metsien hakkuille ovat muun muassa lisääntyneet karjalaitumet sekä öljypalmu- ja soijaplantaasit. Biodiversiteetti kärsii huomattavasti sademetsien raivauksista. Sademetsät ovat tyypillisesti todella runsaslajisia. Raivausten jälkeen sademetsän tilalle alkaa kasvamaan uutta sademetsää, jonka lajisto on paljon köyhempi kuin ennen. Tätä lajistoltaan köyhempää sademetsää kutsutaan nimellä sekundaarinen sademetsä. Primaarinen sademetsä on tämän vastakohta eli alkuperäinen ja runsaslajinen sademetsä. Sademetsissä sijaitsee paljon ainutlaatuisia lajeja, joita ei esiinny muualla. Hakkuiden myötä monet lajit ovat uhattuina kuolla sukupuuttoon.

Kuva: Borneon saaren metsähakkuiden vaikutukset sademetsien pinta-alaan

               

Grida.no

2.4 Tutkimuskysymys: ilmastonmuutos

Puuta pidetään ympäristöystävällisyyden symbolina, eikä ilman mitään syytä. Metsät - toisen enemmän toiset vähemmän - ovat hiilinieluja; ne sitovat ilmakehästä hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Ja mikä saattaa tulla yllätyksenä monille, puut saavat massansa yli 90-prosenttisesti ilmasta, hiilidioksidista. Etenkin nuori ja nopeasti kasvava puu on tehokas hiilinielu. Tämän takia metsienhakkuu ei aina ole niin huono vaihtoehto; jos istutetaan uusi puu, se tulee sitomaan lisää hiilidioksidia. Puu, joka kaadetaan, taas pitää sidotun hiilidioksidin itsessään puutuotteenakin.  Lähtökohtaisesti metsien hakkuu ei kuitenkaan ole ilmastoystävällistä. Vanhojen aarniometsien – kuten Amazonin sademetsän - kaataminen vapauttaa runsaan määrän hiilidioksidia ilmaan, jota on ollut varastoituneena metsässä jo vuosien ajan. Oli miten oli, ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta on tärkeää, että metsää on pystyssä. Metsät eivät ainoastaan sido hiiltä, ne myös yhteyttävät happea ilmakehään. 

3.  Loppupohdinta

Aiheesta saattaa herätä huolia ja kysymyksiä; pitäisikö metsien hakkuista olla huolissaan? Maailmanlaajuisestihan metsäkato on erittäin vakava ongelma; metsiähän kaadetaan niin kovaa vauhtia, että jalkapallokentän kokoinen alue metsää katoaa joka toinen sekunti. Tätä vauhtia maamme metsät varmasti katoavat ajan kuluessa? Ehkä eivät täysin, mutta paljon vähemmän metsää maapallolla tulee tulevina vuosikymmeninä todennäköisimmin olemaan. Suomen ja monien muidenkin maiden tilanne ei kuitenkaan ole niin kriittinen; kestävästi harjoitettu metsätalous takaa sen, että meillä on runsaasti metsää missä viihtyä. Monissa maissa on myös paljon kolmannen sektorin toimintaa, jossa puita istutetaan joko ilmaiseksi, tai pienehköä maksu vastaan. Tälläkin hetkellä monet tunnetut Youtube-henkilöt mainostavat hanketta, jonka tavoitteena on istuttaa 20 miljoonaa puuta. Positiivista kehitystä metsien suojelemiseksi näkyy kaikkialla, mikä tuo tietenkin hymyn huulille. Uusien sukupolvien asenteet ympäristöasioihin mahdollistaa hypoteesin heittämisen: puita tulee vielä olemaan ja ihan riittävissäkin määrin, kun niistä nyt välitetäänkin niin paljon.

4.  Lähteet

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/

http://www.metsa.fi/

http://www.metsa.fi/ilmastoviisas

https://mmm.fi/metsat/metsatalous

https://en.wikipedia.org/wiki/Forestry

Manner 3: yhteinen maailma

https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsatalouden-kestavyys

Iikan ja Lassin aivot