Kaivokset ja kaivannaiset

Tiesitkö, että Suomi on yksi tämän hetken kiinnostavimpia kaivoskohteita maailmassa.
Kaivoksista saa monenlaisia kaivannaisia eli louhimis- tai kaivamiskelpoisia mineraali, kivi-
tai maalajeja. Näitä hyödynnetään jokapäiväisessä arjessa sekä teollisuuden raaka-aineena.
Tekstimme käsitteleekin sitä mistä kaivannaisia saa, mihin niitä käytetään ja kuinka niitä
kierrätetään.

 

Kaivoksista kaivetaan yleisimmin malmeja ja teollisuusmineraaleja.
Malmit ovat luonnollisia mineraaliesiintymiä, joista voi tuottaa taloudellisesti metalleja.
Teollisuusmineraalit taas ovat ei-metallisia mineraaleja esim. talkki ja kalkki.
Malmien ja teollisuusmineraalien lisäksi kaivoksista louhitaan energiamineraaleja, kuten
kivihiililtä tai uraania. Osa kaivannaisista sijaitsee niin syvällä magmasäiliöiden pohjalla,
että niitä joudutaan kaivamaan tunnelikaivoksista. Yleisimpiä ovat kuitenkin avolouhokset,
jotka ovat lähellä maanpintaa. Ne ovat myös turvallisempia ja taloudellisempia kuin
tunnelikaivokset. Kolmas tapa louhia kaivannaisia on liotusmenetelmä, jossa maahan
porataan pystysuuntaisia kaivoja, joista pumpataan mineraaleja nesteen avulla maasta.
Jotta malmeista ja mineraaleista saadaan käyttökelpoisia, ne täytyy rikastaa eli erottaa
kaivoksessa louhituista kivistä. Toinen tapa on bioliuotus, jota käytetään malmeissa,
joiden metallipitoisuus on alhainen.

Rikastamisen tai bioliuotuksen jälkeen kaivannaisia aletaan puhdistamaan käyttökelpoiseen
muotoon eli esimerkiksi levyiksi tai tangoiksi. Tämän jälkeen niitä jatkokäsitellään lopulliseen
muotoonsa. Nyky-yhteiskunnassa lähes kaikissa ostamissamme hyödykkeissä on tai niiden
valmistamiseen on käytetty kaivannaisia. Tämä johtuu siitä, että kaivannaiset ovat kovia,
kestäviä ja hyvin monikäyttöisiä. Muovi on kuitenkin vähentänyt kaivannaisten käyttöä.
Kaivannaisista metallia käytetään kaikista eniten. Sen lisäksi kaivannaisista valmistetaan
erilaisia koruja ja rakennusmateriaaleja. Kaivannaisia löytyy monista yllättävistäkin paikoista
kuten maaleista.

Kaivannaisten tuottaminen on kallista ja luontoa kuluttavaa, siksi niiden kierrättäminen onkin
tärkeää. Kaivoksien louhinnassa mukana lähtee myös paljon muuta maa-ainesta ja kalliota.
Rikastamisessa vapautuu erilaisia myrkkyjä. Louhinnassa syntyy paljon kaivosjätettä.
Kaivosjätettä on esim. sivukivi. Sen hyödyntäminen on taloudellisesti kannattamatonta.
Käytetyistä metalleista suunnilleen kaksi kolmasosaa voidaan kierrättää keräämällä talteen
ja sulattamalla uudelleen raaka-aineiksi teollisuuteen. Yleisimpiä kierrätettyjä kaivannaisia
ovat rauta, alumiini ja kupari, muiden metallien kierrätys on melko vähäistä. Lähempään
tarkasteluun kannattaa ottaa esimerkiksi bauksiitti, malmimineerali, joka sisältää noin
25% alumiinia. Sen jalostaminen kuluttaa paljon energiaa, joten alumiinin kierrätys on
erittäin kannattavaa. Kullan kaivaminen on ympäristölle suuri rasite, sillä yhden gramman
saamiseksi, täytyy maata kaivaa yli neljä tonnia. Onneksi suurin osa esimerkiksi koruihin
käytettävästä kullasta on kierrätettyä. Kuparia on nykyään lähes kaikissa laitteissa. Sen
kysyntä on kasvanut 1960-luvulta 250%, siksi sen kierrätys on poikkeuksellisen tärkeää.
Tällä hetkellä Euroopassa 45% kuparista saadaan kierrätettynä International Copper
Study Groupin tutkimusten mukaan.

Kaivannaisten kierrättämistä pitäisi kehittää tulevaisuudessa. Kierrätyksen lisäämiseksi
ihmisille tulisi kertoa enemmän metallien kierrätyksestä. Myös monissa maissa metallien
kierrätykseen liittyvä infrastruktuuri on huonoa, joten sitä pitäisi pystyä parantamaan.
Vaikka kaivannaisten kierrätys onkin ympäristön kannalta kannattavampi vaihtoehto,
vielä parempi olisi ehkäistä kierrätettävän materiaalin syntyä esimerkiksi lopputuotteiden
pidemmällä käyttöiällä.

Ihmisille pitäisi tiedottaa enemmän kaivannaisten käytöstä ja siihen liittyvistä haitoista,
sekä kaivannaisten kierrätyksestä. Tietyt kaivannaiset ovat vähissä, eivätkä ne tule
riittämään seuraaville sukupolville. Tämän vuoksi olisikin tärkeää kehittää kestäviä ja
uudelleenkäytettäviä tuotteita. Kaivostoiminta aiheuttaa paljon ympäristöhaittoja, jotka
edistävät ilmastonmuutosta. Siksi kaivostoimintaa voisikin kehittää ekologisemmaksi
esimerkiksi keksimällä uutta kaivosteknologiaa.

3.11.2019

Meri-Mari Haapalainen, Fanny Pesonen ja Sonja Stång 

Lähteet:

https://www.aalto.fi/fi/uutiset/ilmastoratkaisuihin-tarvitaan-metalleja-riittavatko-ne (31.10.2019)

https://www.ymparistoosaava.fi/kone-ja-metalliala/index.php?k=22621 (31.10.2019)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaivos (31.10.2019)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Metalli (31.10.2019)

https://copperalliance.fi/kupari-ymparistossa-ja-yhteiskunnassa/kierratys/ (3.11.2019)

https://www.korutrahaksi.fi/kierratys/ (31.10.2019)

Manner ge3 yhteinen maailma, Otava

Kuvat:

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Udachnaya_pipe.JPG (2.10.2019)

https://www.flickr.com/photos/alarch/308587800 (2.10.2019)

https://pxhere.com/fi/photo/854585 (2.10.2019)